keskiviikkona, lokakuuta 19, 2011

Puikoilla



Aloitin virkkaamaan tossuja, mutta päätinkin
neuloa itselleni pannan. Niin se mieli muuttuu.





Mukavaa keskiviikkoa,


8 kommenttia:

Mömmeli kirjoitti...

Työn ja tekemisen iloa!

Riitta kirjoitti...

Kiva kuulla et muillekin käy noin että suunnitelmat muuttuu nopeastikin ;)

Jasmiina kirjoitti...

uij, laitahan sitten ihmeessä vähän ohjetta aloittelijalle, pannan teko olisi täälläkin listalla! :))

Riitta Sinikka kirjoitti...

Oi,miten kaunista tulossa!!

selma kirjoitti...

Ihana! Mä aloitin neulomaan säärystimiä, mutta niistä tuleekin rannekkeet. Mieli ei kyllä muuttunut, mutta koko olikin ihan väärä:(

Minna kirjoitti...

Niin tuttua! Mäkään en koskaan aloittaessa tiedä mitä tuleman pitää. Siksi neulominen onkin niin ihanaa. Tällä hetkellä oon hulluna bambupuikkoihin ja letteihin. Vauvalle on kiva neuloa siksi, jos tulee liian suuri se käy sitten myöhemmin... Kivaa myös että pannat on taas IN. Ihana blogi!

Eeva kirjoitti...

Kaunista! Kateus mielessä, en osaa kutoa, en virkata, ja niin tahtoisin!

Pieni Lintu kirjoitti...

Mömmeli: Kiitos sitä tarvitaan. :D 1/4 suunnilleen kudottuna, mulla iskee kyllästyminen aina jossain vaiheessa - pitää urakoida tuo nopeesti valmiiksi. ;)

Riitta: Joo, alkas tökkimään se - ajattelin, että kun ei inspiroi yhtään niin miksi tehdä ja sitte keksin ton pannan. :D

Jasmiina: No sun syyshaaveiluista mulle tuo idis tuli - mä olen huono antaa mitää ohjeita ku teen aina omasta päästä, no pitää yrittää sitten. :)

Riitta Sinikka: Kiitos sinulle :)

Selma: No seuraavaksi sitte silmukoita enempi. ;)

Minna: Bambupuikot on tehnyt mieli ostaa, monet ovat kehuneet etttä paremmat. :)

Eeva: No hei, opettelmaan vaan, on helpompaa ku miltä näyttää - mäkin vasta viime talvena opettelin!!!