Rakastan nappeja, olen tykännyt napeista pikkutytöstä saakka.
Istuin äitin ompelupöydällä katsomassa kun äiti ompeli.
3-vuotiaana olin pyytänyt äidiltä napin, neulan jossa lanka
sekä kangastilkun. Olin mennyt viereiseen huoneeseen ompelemaan
napin kiinni tilkkuun ja tullut kysymään oliko se oikein tehty.
Ja olihan se. Äitiä harmittaa kun ei ole säästänyt tilkkua.
Kaikkein rakkaimpia on tietenkin vanhat, kuluneet napit.
Näitä voi käyttää vaikka missä askarteluissa ja käsitöissä.
Ja miettiä, että kyseinen nappi on saattanut olla vaikka
isoäidin puseron tai mekon nappi.
PS. Bloggeri on sekoillut ja ollut toimimattomana tämän ja eilisenkin päivän osittain. Tämä mun nappipostaus oli poistunut ja nyt ilmestynyt tuonne muokattaviin teksteihin. No laitetaanpas tämä uudestaan... Saa nähdä miten käy.
8 kommenttia:
Sinulla on ihana tyyli ottaa kuvia. Tykkään hurjasti! :)
Harmonisia kauniita on kuvasi ja napitkin.:)
Kuinka paljonhan onkaan erilaisia nappeja.
Oikein kauniit kuvat!
Nappeja on kiva kerätä.
tykkään kovasti...
Nappeja on mailläkin nappiloota pullollaan. Kun jokin vaate on tullut tiensä päähän, olen ottanut napit talteen
Nappeihin tunnen kiintymystä minäkin...
Kauniita kuvia oletkin napeistasi ottanut.
Jos napit voisivat kertoa....Harmooninen, kaunis...kun en keksi parempaa ilmausta :D
Lähetä kommentti