Rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Kun olin pieni tyttö isoveljeni kutsui minua nimillä Nökö tai Pienilintu. Olin taaperoikäisenä vähän pullukka - ihan kuin meidän kuopuskin nyt - silloin minua kutsuttiin Lylleröksi. *lovely*
Koulukavereilla oli oma väännös nimestäni, kaikkia kaimojani varmaan on joku kutsunut sillä nimellä. Perheeni tai puolisoni ei koskaan minua sillä lempinimellä kutsu, appi ja muutama muu sukulainen kylläkin.
Mutta millä nimellä mieheni minua kutsuu?
..no minähän olen Porsas! Siis eikö ole romanttista. Porsas, Possu tai joskus tuttavallisesti Poosas koska pojat sano porsas-sanan siten. Esikoiselta kerran kysyttiin, että tietääkös mikä äitin nimi on niin sanoi iloisesti "Poosas"..hmm..tais mennä vähän väärin..
Porsas kuittaa, vai pitäisikö sanoa kuten veljeni eli...
6 kommenttia:
Hauskan lempinimen on miehesi keksinyt ;))
Iiik, porsas!! :D Huh! Mä oon mun miehelle vaan Tepsu. Mutta joo, kyllä mekin ihan leikkisästi ja posiitivisesti kuittaillaan toisillemme vatsapömpöistä, yms, mikä sit taas ei kaikille sovi ollenkaan. :)
Mun nenä on kuulemma kuin kärsä. :)
:-) Ihanan lempinimen veljesi on keksinyt!
Hih :).
Minun mieheni kutsuu minua nimellä Raksu.
Täällä on toinen possu, sillä nimellä tuo minun siippani siis meikäläistä kutsuu...
Lähetä kommentti