Mitä tekstiilialan artesaanin opintoihin kuuluupi?!
Jos joskus olet tätä miettinyt niin tässäpä tulee minun kolmen opiskeluvuoden ajoilta muutamia makupaloja! (Siivosin komeroita ja löysin koulukansioni..)
No ensinnäkin itse kävin ensin lukion, joten sain hyväksi luetuksi kaikki matematiikan, historian, liikunnan jne. aineet. Ainoastaan ammattiin kuuluvat aineet kuuluivat siis lukujärjestykseen - itseasiassa me kaikki pieneltä luokaltamme olimme aikuis- tai jatko-opiskelijoita
Me opettelimme värejä...
Maalasimme, piirsimme, teimme kynttilöitä, kokeilimme huovutusta ja korinpunontaa jne.
Opiskelimme juurtajaksaen kaikki materiaalit mitä ne on ja miten niitä saadaan...
Sidonnat, tekniikat jne.. Opiskelu oli myös välillä siis teoriaa..
Saimme tietoa ja käytännön kokemusta kuinka villalankaa valmistetaan, aika möykkyistä tuli itse kehrätystä villalangasta ja haisevaa puuhaa, itse keritsiminen oli ihan mukavaa mutta ne alkuvalmistelut..huh mikä työ - onneksi nykyään saa kaupasta mennä ostamaan valmiin kerän tasaista lankaa!
Vanhoja perinteitä opeteltiin..pirtanauhojen valmistusta, korsnäs-virkkausta, nauhojen punontaa. Värjäsimme myös villalankaa kasveilla...
Neuloimme, virkkasimme, ompelimmekin jonkin verran..neuloimme myös koneella ja kokeilimme nypläystä...
Eniten aineista meillä oli sellaista kuin "tillverkning". Tuo valmistus piti sisällään siis kangaspuilla kutomisen, kankaiden ja sidontojen suunnittelun, loimien luomisen, kankaan edelleentyöstämisen jne. Kaikesta piti aina tehdä ensin tarkat suunnitelmat ja laskelmat, miten paljon menee materiaalia, mitä se maksaa jne. Monen monta mattoa, kaitaliinaa, ryijyä ja matkahuopaa sitä on tullut kudottua
Löysin siivotessa itse kutomiani kankaita..näistähän voisi jotain kyllä joskus ommella. Siniruudullisesta olenkin ommellut verhot mökille...
Muutamia on vain pieniä tilkkuja mitä piti kokeilla jotain tiettyä juttua, kuten damastväv yllä vasemmalla. Joitain kankaita on sitten metritolkulla, malttaisikohan noista jotain joskus ommella
Artesaanin on osattava myös ommella käsin täydellinen kulma...
Työharjoittelua opinnot sisälsivät kolmen jakson verran. Lopuksi oli tietenkin lopputyö, opiskelin ruotsinkielisessä koulussa, mutta koska olen suomenkielinen niin sain luvan lopputyön kirjallisen osan suorittaa suomeksi. Meille näytettiin vanhaa värikästä ruudullista raanua ja siitä piti saada joku inspiraatio, kuviosta tai väristä..ja sitten piti valmistaa joku juttu kutoen siis ja sidos ei saanut olla mikään palttina tai toimikas tms. perus. Itse tartuin tuohon ruutukuvioon ja vein sitä suunnitelmissani eteenpäin ja valmistin ruudullista kangasta jalkarahia varten...
En tiedä tulenko koskaan artesaanin työtä missään muodossa tekemään ihan työkseni!? Opiskelun jälkeen olin hetken muussa työssä, eipä artesaaneille mitään työpaikkoja tahdo olla. Sitten jäin työttömäksi ja sen jälkeen äitiyslomalle ja sillä kotiäidin uralla olen tässä nyt pian viisi vuotta ollut - jatkosta en tiedä!
Kangaspuut minulla on itselläkin, osissa varastossa. Ei meillä ole ollut lasten syntymisen jälkeen tilaa..eikä aikaakaan isoihin projekteihin. Joitain mattoja ja pöytäliinoja kotona ehdin kutoa ennen kun ison raskausmahani kanssa puut aikoinani roudasin verkkokellariin (no mies kantoi painavimmat osat). Pienet tarvikkeet ovat komerossa odottamassa jos niitä joskus joku vielä käyttäisi
4 kommenttia:
Olipas mielenkiintoinen postaus! Kivalta vaikutti opiskelun sisältö.
Mullakin on kangaspuut, tätivainaani vanhat, ja ne pitäis koota tänne meijän toimistolle. Anoppi itseasiassa käy kutomassakin paikallisessa kansalaisopistossa, ja tietää paljon noista jutuista. Mutta se aika ja inspiraatio tuntuu nyt olevan hukassa!
Ihan ekana aion tehdä maton farkkukuteista, niitä on iso läjä tuolla jemmassa :)
Mielenkiintoista ja monipuolista! Ihanan uuden ulkoasunkin olet blogiisi loihtinut :)
Aurinkoisia kevätpäiviä toivottelee, Viivu
Olen itsekin tekstiiliartesaani ja tuossa listassasi on jo muutama eriävä seikka omaan koulutukseeni verrattuna. Me esim. painettiin ja värjättiin kankaita aika paljon vaikka suurin osa opinnoista olikin just kudontaa.
Odotan sitä hetkeä kun pääsen takaisin Suomeen ja kangaspuiden ääreen. Omat ois kans kivat!
Neiti Nimetön; Oli meillä kankaanpainantaa myös vähän. Luokkatoverini pikkosisko kävi samaa linjaa Jurvassa ja heillä oli kans paljon erikin juttuja mitä meillä täällä Vaasassa oli. Kai se riippuu vähän opettajistakin, että mitä he valitsee!? Meidän toinen oppa oli aika vanhoillinen käsitöiden suhteen, pikkutarkka ja vaativa - paljon painotti miten ennen tehtiin ja vanhoja perinteitä kunnioittaen.
Lähetä kommentti